Loma se on Lepolassillakin

Otsikko viittaa siihen, että emme ole tehneet mitään pitempiä kesälomareissuja, vaan ihan omassa ja sukulaisten pihoissa on köllötelty. Ihanaa on lukea aidossa Lepolassissa lehtiä; samalla tulee tehtyä kaapin raivausta kun vihdoin huomaa joidenkin aikakauslehtien olevan so-last-season eli heittää kymmenen vuoden takaiset kodinkuvalehdet jorpakkoon. Pienenä noiden jousien väliin jäi usein sormi tai hiuksia. Tämä kaunis yksilö ei kuitenkaan ole lapsuudestani peräisin,

En stressaa puutarhatöistä kovinkaan paljon. Kalpeat kinttuni saattaisivat kaivata hieman väriä pintaansa!                                          

Lastenhuoneen asukkeja

Minulla on pitänyt kiirettä, joten en ole viikkoon saanut päivitettyä blogia. Kesäkuussa on tehtävä hirveän monta asiaa valmiiksi että voi sitten heinäkuussa lomailla hyvällä omallatunnolla. Kuvattavaa retrokamppeissa riittäisi moneksi päiväksi, ja jotenkin kummasti lisää kulkeutuu kirppareilta harva se päivä. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa itsekin taas myydä jotakin pois, että säilyy se kuuluisa tasapaino.

Lapseni huoneessa asuvat monet lelut, joilla minäkin leikin pienenä. Tässä taas muutamia hahmoja jotka ilostuttavat silmiäni joka päivä.

Kärpässienijakkara on minun vanha. Nykyään niistä saa pulittaa monta kymppiä,
onneksi tämä siis löytyi aitasta tunnearvo mukanaan. Lipasto ja heppa ovat kirpparilta.
Lipastossa oli alun perin kullanväriset nupit, mutta olin jo aiemmin ostanut nuo vihreät
vanhat vetimet ja kaappi sai todella passelin ilmeen!

Tämä siipensä jo menettänyt amppari taitaa olla JollyDolly-sarjaa.
Tulen aina hyvälle mielelle tätä katsoessa!

Oranssi vetokala päätyi meille kirpparilta. Oi mitkä muodot!

Minun ihana heppa inkkarileikeistä. 

Kuueläin Kurkkumaasta oli menopelini kauan sitten. Nyt moni lapsi joka käy meillä kylässä,
lentää sillä nenälleen. Tasapaino ei ole tämän pötkylän parhaita puolia.
Nimen keksijällä on ollut ainakin mielikuvitusta!

Vanha polle nahkaisine satuloineen laukkasi jostakin kirpparilta kotiimme, ja otimme sen ilolla vastaan.

Matka 70-luvulle

Kohta se alkaa! Nimittäin YLE:n sarja Lomamatka 70-luvulle. Tätä olen odottanut!
Muitakin 1970-luvun ohjelmia näyttää olevan ohjelmistossa. Näin kesällä meitä retroilijoita hemmotellaan. Se jotenkin sopii kesään – telttaretket, lettukestit ja lierihatut.

Taidankin pukea tuunaamani liehulahkeiset pöksyt pojalle illan oloasuksi, kun vain saisi hänet tulemaan pihaleikeistä sisälle.

Itse olen myös nauttinut näistä ihanista helteistä aidolla 1970-luvun Lepolassilla makoillen.

Mutta nyt televisio-vastaanottimen ääreen. Toivottavasti ohjelma vastaa odotuksia!

Enkeleinä toisillemme

Huomenna on päivä jolloin vaaditaan todella paljon voimia ja surun kestämistä. Elämän tarkoitusta ja epäoikeudenmukaisuutta on jouduttu pohtimaan niin paljon menneen talven aikana. Sukulaiset ja ystävät ovat olleet korvaamattomia ja tuoneet valoa sydämeen. Pitää muistaa myös kiitollisuus siitä mitä on. Kun ajattelee maailmankaikkeutta kokonaisuutena – miten pieniä osasia siitä olemme, ja kuitenkin jokaisessa meissä on kaikki, niin alkaa huimata... Näihin kosmosta syleileviin tunnelmiin päätän yöllisen postaukseni. Nukkukaa hyvin, herätkää uudesta päivästä onnellisina.

 

Ihana vintagelöytö vuosien takaa, enkelirasia jossa on  varmaankin säilytetty pieniä, kovia karkkeja.
Rasiassa on myös ripustuslenkki, onkohan se ollut joulukoristeena?

Tuulahduksia muualta

Sisutuksessamme on myös hieman itämaista vivahdetta. Tajusin juuri että sitä on mausteena eri huoneissa, ja se on jäänyt elämään nimen omaan esineissä jotka on hankittu ulkomailta. Esim. Prahassa Nanu Nana -niminen putiikki, jossa myytiin intialaistyyppistä tavaraa, on jäänyt mieleen, sekä tietysti Lontoon Camden Townin loputtomat aarreaitat. Camden Market on muuten suosikkipaikkojani, sinne täytyy päästä aina uudelleen.

Viimeksi käydessäni ystäväni kanssa Lontoossa, löysimme ihanan ruokamarkkinapaikan, Borough Marketin. Tässä muutama herkullinen kuva tuosta viihtyisästä ajanviettopaikasta. Halusin laittaa kuvia tänne siksi, että tuo paikka henkii jotakin sellaista aitoutta ja vanhan ajan tunnelmaa, jota toivoisin löytyvän meiltä Suomestakin. Valitettavasti meidän kulttuurimme on niin nuori ja sanoisinko kerrostumaton, että tällaisia monia aisteja ruokkivia kokonaisuuksia ei osata arvostaa. Tuijotetaan liian paljon tehokkuuteen ja tuottamiseen, ja siinä henkinen hyvinvointi ja elämyksellisyys helposti jäävät jalkoihin. Suomessa vaikkapa kauppahallit voisivat olla paikkoja, joissa todellista yhteisöllistä ruokakulttuuria ja kohtaamista tapahtuisi, mutta ainakin täällä Jyväskylässä kauppahallin toiminta on kovin laimeata, lieneekö se enää ollenkaan alkuperäisessä tarkoituksessaan? Onhan Lontoossa toki pari ihmistä enemmän, joten palveluille on kysyntää eri tavalla... 

Sohvan tuunausta

Löysin kerran kirppikseltä oikein vanhan pinnasängyn, ja koska sellaiselle ei muuten ollut tarvetta, halusin tuunata sen sohvaksi lapsen huoneeseen. Olin bongannut idean jostakin blogista aiemmin. Isäni auttoi poistamalla toisen laidan ja kiinnittämällä vedettävät osat toisiinsa. Turkoosi väri oli helppo valita, koska se sopii pojan huoneeseen ja noihin taustalla näkyviin Marimekon verhoihin, jotka joskus heikkona hetkenä tulin hankkineeksi ihan kaupasta, kankaana siis. Kankaan nimi taitaa olla Satumetsä, ellen väärin muista. Pinnojen maalaus oli tietystikin melkoisen rasittavaa, mutta kaiken kaikkiaan aika vähällä vaivalla saatiin pirteä ja persoonallinen huonekalu!

Ison tyynyn päällinen on Ikean kankaasta tehty, ja sen on 3 € kirpparilöytö. Kangas on todella tukevaa, ja säilytänkin sen sisällä huopia ja torkkupeittoja, jotka toimittavat tyynyn virkaa. Samoin patjan kangas on vanhaa lastenkangasta, kirpparipalstalta. Pieni virkattu nukke on nimeltään Lotta-Inkeri.

Kärpässienilamppu on ostettu Pieni Kamari -liikkeestä. Tuo kyseinen korkea malli oli edullisin, joten se lähti meille. Minä kun en osta mitään kalliilla. Punainen pöytä 5 € SPR Monitorilta. Huoneessa on hieman epäsopiva tapetti, mutta en ole saanut vielä aikaiseksi alkaa sitä poistamaan ja vaihtamaan. Haluaisin tuohon seinälle ehkä Ferm Livingin Dotty-tapetin, kivempaa en ole vielä löytänyt! Mutta saapa nähdä milloin ehdin tapetinvaihtopuuhaan ryhtyä.

Elämän helmiä

Poikani oli tehnyt päivähoidossa minulle ihanan äitienpäivälahjan, puuhelmet joihin hän oli itse valinnut väritkin! Tämä koru on ihana aarre. Äitienpäivään liittyy niin kovin paljon erilaisia tunteita. Äitiys ei ole vain sitä, mitä kauppareissuilla tai tuttavien luona vieraillessamme näemme. Kaikesta ei puhuta, pinnan alla kuplii, kuten jossakin kolumnissa hyvin osuvasti aiheesta kirjoitettiin. Äitiyteen liittyy uskomattoman paljon toiveita, muistoja, odotuksia ja pettymyksiä. Iloa, surua, huolta, kiitollisuutta. Syntymättömät, menetetyt, toivotut, olemassa olevat, maailman lapset ovat äitien sydämissä. 

Kerään muuten kaikenlaisia sienijuttuja; tuossa vasemmalla näkyy Me&i:n peitto, jonka ostin kirpparilta uutena. Teenkin tässä joku päivä sienipostauksen ihan erikseen! Myös Ikean kirjottu tyynyliina on kirppislöytöjäni, samoin virkattu päiväpeite. Marimekon keltainen paita on alesta. Ostan hyvin harvoin mitään normaalihintaista!

Söimme päivällä oman äitini leipomaa marjaylläri-piirakkaa jäätelön kanssa sekä mansikka-mascarpone-kermavaahtojälkiruokaa, joka oli aivan taivaallisen ihanaa. Illalla päätin vielä kotona leipoa vanhan kunnon murokakun, tuli ihan sellainen murokakkufiilis. Se on helppo tehdä ja kestää pitkään. Mummolassa oli aina murokakkua tai lettuja. 

Yritän muuten kasvatella noita yrttejä keittiössä ja ehkä myöhemmin siirrän ne parvekkeelle. Minussa ei ole tippaakaan puutarhurin vikaa joten voisi sanoa että yritän ennemminkin pitää ne hengissä, että niistä olisi jotain iloa ruuanlaitossa. Siinä on rosmariinia, viinisuolaheinää ja thaibasilikaa (joka on kyllä aivan eri makuista kuin tavallinen basilika, ihme että niillä on sama nimi). Tavallinen basilika nuutuu todella helposti. Käytän sitä paljon, ja haluaisin saada sen kasvamaan, mutta en ole vielä koskaan onnistunut saamaan basilikaruukkua pidettyä vihreänä viikkoa pitempään. Vinkkejä?

Arabian Paratiisi on lempiastiastoni, meillä sitä on mustavalkoisena, vaikka muuten joka paikka onkin tulvillaan värejä. Nyt taidan ryhtyä kahvinkeittoon ja siemaista terassilla kakkukahvit ennen kuin iltapäivän velvollisuudet taas vievät mukanaan. Hyviä kahvihetkiä teillekin; töissä, kotona, missä sitten toukokuista päivää vietättekään!